Mäkihyppy Suomessa: Traagiset kohtalot ja menestyksen huuma

Mäkihyppy Suomessa: Traagiset kohtalot ja menestyksen huuma

Telemarkista kehittynyt mäkihyppy on äkkiseltän hurjalta tuntuva talviurheilulaji. Siinä harrastajat kipuavat mäen harjalle ja ottavat vauhtia erityisestä tarkoitusta varten rakennetusta radasta, jolta he kiitävät ilmaan. Nykyisin alan ammattilaiset hyppäävät satoja metrejä ja maailmanennätys on kivunnut jo yli 250 metrin. Lajin alkuvuosien maailman ennätys oli 19 metriä.

Aluksi mäkihypyn tarkoitus ei ollut hypätä pitkälle, vaan se oli telemark-laskettelun osa, jossa arvioitiin ennen kaikkea hypyn tyylikkyyttä. Laskettelijat saattoivat lisätä hyppyynsä myös taiteellisia ominaisuuksia kuten erilaisia käsien liikkeitä. Myös nykymäkihypyssä huomioidaan tyyli, ja siitä jaetaan pisteet siinä missä pituudestakin.

Mäkihypyn eri tyylit

Yhä nykyäänkin mäkihypyssä vaaditaan telemark-alastulo täysien tyylipisteiden saamiseksi, vaikka se on vallalla olevan V-tyylin vuoksi erittäin hankala saavuttaa. Hyppytyylit ovat lisäksi vaihdelleet vuosien saatossa, ja eri aikoina on suosittu erilaisia tyylejä.

Aivan lajin alkuaikoina suosittiin telemark-tyylistä kyykkyilmalentoa, jossa polvet tuli taivuttaa koukkuun kohti rintaa heti ponnistuksen jälkeen. 1900-luvun vaihteessa alettiin kuitenkin käyttää suomalaishyppääjien kehittämää, ryhdikästä hyppytyyliä. Myös käsien asento hypätessä on vaihdellut aikojen saatossa. Aluksi käsiä pyöritettiin ja hieman myöhemmin ne kuului laittaa etuasentoon. Sittemmin tulivat muotiin käsien pitäminen vartalon sivuilla ja nykyinen V-tyyli. Aluksi V-tyylin käyttämisestä vähennettiin tyylipisteitä, mutta koska sen avulla hypyistä tuli huomattavasti pitempiä, syrjäytti se nopeasti edellisen, virtaviivaisen tyylin. Nykyisin lähes kaikki menestyneet mäkihyppääjät käyttävätkin V-tyyliä tai H-tyyliä, jossa suksien kannat ovat erillään toisistaan.

Tyylillisesti virheetön hyppy on miltei mahdoton ponnistus juuri vaaditun telemark-alastulon vuoksi. Käytännössä hypyistä tullaankin usein alas tasajalkaa. Tyylipisteet vähenevät horjumisesta ja kaatumisesta.

Menestyneitä suomalaisia mäkihyppääjiä: Janne Ahonen

Janne Ahonen on lahtelainen mäkihyppääjä, jolle on kertynyt jo huima määrä mitaleita kaulaan. Vaikka Ahonen ei ole saanut henkilökohtaista olympiamitalia, on hän viisinkertainen maailmanmestari sekä moninkertainen hopea- ja pronssimitalisti sekä lentomäessä, normaalimäessä että suurmäessä. Lisäksi hän on joukkuekilpailujen viisinkertainen maailmanmestari.

Ahonen ehti jo vuonna 2008 ilmoittaa lopettavansa uransa, mutta veri veti mäkeen ja hän palasi lajin pariin. Lisäksi Ahonen harrastaa kiihdytysajoja ja on menestynytkin niissä loistavasti. Hän on moninkertainen Pohjoismaiden mestari sekä mitalisti lajissaan.

Kuva: Markos Mant

Matti Nykäsen tarina: Ojasta allikkoon

Matti Nykänen on kaikkien aikojen menestynein mäkihyppääjä, jolla on yhteensä 44 arvokisamitalia. Hän nousi lajin huipputasolle vuonna 1981, voitettuaan nuorten maailmanmestaruuden, sekä ensimmäisen Suomen-mestaruutensa. Jo kolme vuotta myöhemmin hän nappasi ensimmäisen olympiakultansa.

Nykänen oli lajin ehdoton huippunimi miltei koko 1980-luvun ajan, ja paransi esimerkiksi mäkihypyn maailmanennätystä noiden vuosien aikana neljään otteeseen. Mitaleita ropisi tasaiseen tahtiin ja esimerkiksi vuoden 1988 olympialaisista tuli kotiinviemisiksi peräti kolme kultamitalia.

Nykäsen ura alkoi hiipua 1990-luvulle tultaessa kun kovasta harjoittelusta aiheutuneet nikamien kulumat ja selkäkivut pahenivat. Sittemmin hänet on tunnettu muun muassa laulajana. Hän on myös ollut otsikoissa naisjuttujensa vuoksi, ja ollut naimisissa peräti kuusi kertaa. Lisäksi Matti muistetaan lentävistä lausahduksistaan kuten “elämä on laiffii” ja “se on ihan fifty-sixty miten käy”.

Harri Ollin lyhyt ja tulinen tähdenlento

Harri Olli on rovaniemeläinen mäkihyppääjä, joka on hyppäämisen lisäksi ollut mediassa esillä ronskin kielenkäyttönsä sekä asenteensa vuoksi. Lupaavan mäkihyppääjän kilpaura katkesi toistuviin Suomen hiihtoliitosta erottamisiin. Olli muun muassa esiintyi rahapeliyhtiön mainoksissa luvatta sekä törttöili ratissa juovuksissa. Hän on saavuttanut urallaan niin MM-hopeaa kuin MM-pronssiakin. Kultaa on tullut nuorten MM-kisoista sekä useamman kerran mäkihypyn maailmancupista.

Sittemmin Harri Olli toimi hetken aikaa valmentajana, palatakseen kuitenkin uudelleen hyppäämään vuonna 2017. Valitettavasti suunnitelmat kariutuivat urheilijasopimuksen puuttumiseen, mutta kukapa tietää – ehkäpä nuoresta Ollista kuullaan vielä.

Comments are closed.